Koneihminen
Koneihminen on kaikkein viheliäisin peto, joka elää tässä kyynelten laaksossa, mutta hänellä on perusteetonta kunnianhimoa ja jopa röyhkeyttä kutsua itseään luonnon kuninkaaksi.
”NOSCE TE IPSUM” (”IHMINEN, TUNNE ITSESI”). Tämä on muinainen kultainen elämänohje, joka on kirjoitettu Delhin Temppelin voittoisille seinille antiikin kreikaksi.
Ihminen, tuo surkea älyllinen eläin joka virheellisesti kutsuu itseään ihmiseksi, on keksinyt tuhansia hyvin monimutkaisia ja vaikeita koneita, ja hän tietää erittäin hyvin, että joskus kuluu pitkiä opettelun vuosia ennen kuin joku oppii tuntemaan ja käyttämään tällaista konetta. Mutta hän itse unohtaa kokonaan tuon tosiasian, vaikka hän on paljon monimutkaisempi kone kuin kaikki ne, jotka hän on keksinyt.
Ei ole ihmistä, jolla ei ole vääriä ajatuksia itsestään. Vakava ongelma on, että hän ei halua ymmärtää olevansa itse asiassa itsekin kone.
Ihmiskoneella ei ole liikkumisen vapautta. Se toimii vain moninaisten ja erilaisten sisäisten vaikutteiden ja ulkoisten sysäysten avulla. Ulkoiset vaikutteet ja useat omituiset ja vaikeat syyt ovat ihmiskoneen kaikkien liikkeiden, tekojen, sanojen, ajatusten, emootioiden, tunteiden ja toiveiden motivoijina.
Älyllinen Eläin on surkea puhuva nukke, jolla on muisti ja elinvoima, elävä nukke, jolla on absurdi illuusio ajatella että hän voi tehdä, kun todellisuudessa hän ei oikeasti voi tehdä yhtään mitään.
Rakas lukija, kuvittele hetken nukkea, joka on mekaaninen ja automaattinen ja jota hallitsee monimutkainen mekanismi.
Kuvittele tätä nukkea: sillä on elämä – se rakastuu, puhuu, kävelee, toivoo, menee sotaan jne. Kuvittele, että tämä nukke voi jatkuvasti vaihtaa omistajaa. Sinun täytyy kuvitella, että jokainen omistajista on eri henkilö, jolla on erityinen yhdistelmä tunnusmerkkejä, erityinen tapa pitää hauskaa, tuntea, elää jne., jne., jne.
Yksi omistaja, joka haluaa rahaa, painaa tiettyjä nappeja, ja sitten nukke alkaa liikemieheksi. Puoli tuntia tai useita tunteja myöhemmin toinen omistaja saa erilaisen ajatuksen ja saa nuken tanssimaan ja nauramaan. Kolmas omistaja saa sen tappelemaan; neljäs saa sen rakastumaan naiseen; viides saa sen rakastumaan toiseen naiseen; kuudes saa sen tappelemaan naapurinsa kanssa ja aiheuttamaan ongelmia poliisin kanssa; ja seitsemäs saa nuken muuttamaan uuteen taloon.
Tämän esimerkin nukke ei ole oikeasti tehnyt mitään, mutta se luulee tehneensä. Sillä on illuusio tekemisestä, vaikka todellisuudessa se ei voi tehdä mitään, koska sillä ei ole yksilöllistä Olemusta.
Epäilemättä kaikki on tapahtunut samalla tavoin kuin kun sataa, kun ukkostaa, kun aurinko paistaa, mutta nukkeraukka luulee että se voi tehdä. Sillä on absurdi illuusio että se on tehnyt kaiken, vaikka itse asiassa se ei ole tehnyt mitään. Todellisuudessa sen omistajat ovat viihdyttäneet itseään mekaanisella nukkeraukalla.
Tämä on se surkea älyllinen eläin, rakas lukija, mekaaninen nukke, kuten tämä nukke käyttämässämme esimerkissä. Se luulee tekevänsä asioita mutta todellisuudessa se ei tee. Se on lihasta ja verestä tehty nukke, jota kontrolloi legioona viekkaita energisiä olentoja, jotka muodostavat kokonaisuudessaan sen mitä kutsumme egoksi, monikolliseksi minäksi. Kristillinen evankeliumi kuvaa noita olentoja demoneiksi, ja niiden todellinen nimi on legioona.
Jos sanomme, että ”minä” on ihmiskonetta hallitsevien demonien legioona, emme liioittele: näin se on.
Koneihmisellä ei ole yksilöllisyyttä. Hänellä ei ole Olemusta; vain todellisella Olemuksella on voima tehdä.
Vain Olemus voi antaa meille todellisen yksilöllisyyden. Vain Olemus voi saada meidät tulemaan todellisiksi ihmisiksi.
Jokaisen, joka todella haluaa lopettaa olemasta pelkkä mekaaninen nukke, täytyy poistaa jokainen noista olennoista, jotka kokonaisuudessaan muodostavat ”minän”, jokaisen noista olennoista, jotka leikkivät ihmiskoneen kanssa. Niiden jotka todella haluavat lopettaa olemasta pelkkiä mekaanisia nukkeja, täytyy aloittaa myöntämällä ja ymmärtämällä oma mekaanisuutensa. Ne jotka eivät halua ymmärtää tai hyväksyä omaa mekaanisuuttaan, ne jotka eivät halua ymmärtää tätä tosiasiaa kunnolla, he eivät voi enää muuttua; he ovat ihmisraukkoja, häpeä. Heille olisi parempaa ripustaa myllykivet kaulojensa ympärille ja heittäytyä mereen.
Älyllinen eläin on kone, mutta hyvin erityinen kone. Jos tämä kone alkaa ymmärtää olevansa kone, jos se on hyvin ohjattu ja jos olosuhteet niin sallivat, se saattaa lopettaa olemasta kone ja tulla Ihmiseksi.
Ensimmäinen asia, joka meidän täytyy ymmärtää syvällisesti mitä pikimmiten kaikilla mielen tasoilla, on se tosiasia, että meillä ei ole todellista yksilöllisyyttä; että meiltä puuttuu ”Tietoisuuden Pysyvä Keskus”; että yhtenä hetkenä olemme yksi henkilö ja toisena olemme eri henkilö. Kaikki riippuu siitä olennosta, joka hallitsee tilannetta kyseisenä hetkenä.
Mikä luo illuusion älyllisen eläimen yhdenmukaisuudesta ja yhtenäisyydestä on: ensinnäkin tuntemus fysikaalisen kehon omistamisesta; toiseksi hänen nimensä ja sukunimensä, ja lopulta muisti sekä tietty määrä mekaanisia tapoja, jotka ovat muodostuneet häneen koulutuksen kautta tai jotka on hankittu yksinkertaisella ja typerällä matkimisella.
Surkea älyllinen eläin ei kykene lopettamaan olemasta kone, ei kykene muuttumaan, ei kykene hankkimaan todellista yksilöllistä Olemusta eikä tulemaan Todelliseksi Ihmiseksi niin kauan kuin hänellä ei ole rohkeutta poistaa – peräkkäisessä järjestyksessä tapahtuvan syvällisen ymmärtämisen avulla - jokaista noista ”Metafyysisistä Olennoista” jotka kokonaisuudessaan muodostavat sen, mitä kutsumme egoksi, ”Minäksi”, Minä Itseksi.
Jokaisella ajatuksella, jokaisella intohimolla, jokaisella paheella, jokaisella kiintymyksellä, jokaisella vihalla, jokaisella mielihalulla, jne., jne., jne. on sitä vastaava olento, ja noiden olentojen kokonaisuus riippuu täysin olosuhteista, vaikutteiden muuttamisesta, tapahtumista jne. Mielen valkokangas vaihtaa jatkuvasti värejä ja näyttämöjä; kaikki riippuu olennosta, joka hallitsee mieltä tietyllä hetkellä.
Erilaiset ”olennot”, jotka kokonaisuudessaan muodostavat egon tai psykologisen ”minän” läpäisevät mielen valkokankaan jatkuvana kulkueena.
Eri ”olennot”, jotka muodostavat moninaisen ”minän”, liittyvät toistensa kanssa; ne muodostavat tiettyjä erityisiä ryhmiä samankaltaisuuksiensa mukaan; ne taistelevat toisiaan vastaan, ne keskustelevat, ne eivät huomioi toisia jne., jne., jne.
Jokainen legioonan olento nimeltään ”minä”, jokainen pieni ”minä” uskoo olevansa kokonainen, totaalinen ego. Se ei edes kaukaisesti oleta olevansa vain pieni osa. Olennon, joka tänään vannoo ikuista rakkautta naista kohtaan, korvaa myöhemmin toinen olento, jolla ei ole mitään tekemistä sellaisen valan kanssa. Sitten korttitalo romahtaa ja surkea ja pettynyt nainen itkee suruissaan.
Olennon, joka tänään vannoo uskollisuutta asialle, korvaa huomenna toinen olento, jolla ei ole mitään tekemistä sellaisen asian kanssa, ja sitten henkilö hylkää asian. Olennon, joka tänään vannoo uskollisuutta Gnosikselle, korvaa huomenna toinen olento, joka vihaa Gnosista.
Koulujen, korkeakoulujen ja yliopistojen opettajien täytyy opiskella ”Vallankumouksellista Psykologiaa” ja, ihmisyyden tähden, heillä pitäisi olla rohkeutta ohjata oppilaansa ihmeelliseen tietoisuuden vallankumouksen tielle.
Oppilaille on välttämätöntä ymmärtää välttämättömyys tuntea itsensä kaikilla mielen kerrostumilla.
Tarvitaan tehokkaampaa älyllistä perehdyttämistä. On välttämätöntä ymmärtää mitä me olemme, ja tämän täytyy alkaa aivan koulun penkeiltä.
Emme kiellä etteikö raha olisi tarpeellista voidaksemme syödä, maksaa vuokran ja pukeutua. Emme kiellä etteikö älyllinen koulutus, ammatti ja taito ansaita rahaa olisi välttämätön; mutta se ei ole kaikki; se on toissijaista. Ensimmäinen tai keskeinen asia on tietää keitä me olemme, mitä olemme, mistä olemme tulleet, minne olemme menossa, mikä on olemassaolomme tarkoitus. On valitettavaa jatkaa elämistä kuten automaattiset nuket, surkeat kuolevaiset, koneihmiset.
On kiireellistä lopettaa olemasta pelkkiä koneita, on kiireellistä tulla todellisiksi ihmisiksi. Tarvitaan radikaali muutos ja tämä, täsmällisesti, täytyy aloittaa poistamalla jokainen noista ”olennoista”, jotka kokonaisuudessaan muodostavat moninaisen ”minän”. Surkea älyllinen eläin ei ole ihminen, mutta sillä on sisällään, latentissa tilassa, kaikki mahdollisuudet tulla ihmiseksi. Ei ole laki, että noiden mahdollisuuksien täytyy paljastua. Luonnollinen asia on, että ne katoavat. Vain suunnattomilla superponnistuksilla voivat sellaiset inhimilliset mahdollisuudet avautua.
On paljon mitä meidän täytyy poistaa, ja paljon mitä meidän täytyy hankkia. On välttämätöntä tehdä inventaario tietääksemme kuinka paljon meillä on liikaa ja paljonko meiltä puuttuu.
Tietenkin, moninainen ego on liikaa; se on jotain hyödytöntä ja vahingollista. On loogista sanoa, että meidän täytyy kehittää tiettyjä voimia, tiettyjä kykyjä, tiettyjä taitoja, jotka koneihminen luulee ja uskoo omaavansa, mutta joita hänellä ei todellisuudessa ole. Koneihminen luulee, että hänellä on todellinen yksilöllisyys, herännyt tietoisuus, tietoinen tahto, voima tehdä jne., mutta hänellä ei ole mitään näistä.
Jos haluamme lopettaa olemasta koneita, jos haluamme herättää tietoisuuden, saada todellisen tietoisen tahdon, yksilöllisyyden, kyvyn tehdä, on kiireellistä aloittaa tuntemalla itsemme ja sitten hajottaa psykologinen ”minä”.
Kun moninainen ”minä” on hajotettu, vain todellinen Olemus jää sisällemme.
Tosiasioiden raaka todellisuus
Emme mitenkään voi kieltää, etteikö ”Toistumisen Laki” etenisi elämämme jokaisena hetkenä. Todellakin, olemassaolomme jokaisena päivänä on tapahtumien toistoa, tietoisuuden tiloja, sanoja, toiveita, ajatuksia, valintoja jne.
On ilmeistä, että kun et tarkkaile itseäsi, et voi ymmärtää tätä loputonta päivittäistä toistumista.
On selvää, että ne jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita tarkkailemaan itseään eivät myöskään halua työskennellä saavuttaakseen todellisen radikaalin muuttumisen.
On jopa ihmisiä, jotka haluavat muuttaa itsensä työskentelemättä itsensä kanssa. Emme kiellä tosiasiaa, että ihmisillä on oikeus nauttia hengen todellista onnellisuutta, mutta on myös totta että sellainen onnellisuus olisi melko mahdotonta, jos emme työskentele itsemme kanssa.
Voit muuttua intiimisti, jos todella onnistut reaktioidesi muuntamisessa kohdatessasi erilaisia olosuhteita, jotka ilmenevät joka päivä.
Mutta emme ikinä kykenisi muuntamaan reagointitapaamme kohdatessamme käytännöllisen elämän tosiasioita, jos emme työskentele vakavasti itsemme kanssa. Meidän täytyy muuttaa ajattelutapaamme, olla vähemmän välinpitämättömiä, tulla vakavammiksi ja elää elämäämme eri tavalla, hyväksyen elämän todellisen ja käytännöllisen merkityksen.
Mutta jos emme muutu, jos käyttäydymme samalla tavalla joka päivä ja toistamme samoja virheitä totunnaisella välinpitämättömyydellä, jokainen muuttumisen mahdollisuus itse asiassa poistuu.
Jos todella haluat oppia tuntemaan itsesi, sinun täytyy aloittaa tarkkailemalla omaa käytöstäsi kohdatessasi minkä tahansa päivän tapahtumia elämäsi aikana. Tällä todella tarkoitamme, että sinun ei täydy tarkkailla itseäsi joka päivä; haluamme vain vakuuttaa, että sinun täytyy aloittaa tarkkailemalla itseäsi ensimmäisen päivän. Kaikella täytyy olla alku, ja aloittamalla tarkkailemaan käytöstämme elämämme minä tahansa päivänä on hyvä alku.
Todellakin, paras asia on tarkkailla mekaanisia reaktioitamme kohdatessamme erilaisia ja ”merkityksettömiä” tapahtumia jotka tapahtuvat: sängyssä, kotona, ruokasalissa, kadulla, töissä, jne., jne., jne. Tarkkaile mitä sanot, tunnet ja ajattelet.
On tärkeää tietää miten voimme muuttaa näitä reaktioita. Mutta jos uskomme olevamme hyviä ihmisiä, että emme koskaan käyttäydy tiedostamattomasti ja väärin, emme ikinä muutu. Ennen kaikkea meidän täytyy ymmärtää olevamme koneihmisiä, yksinkertaisia nukkeja, joita hallitsevat salaiset agentit, piiloutuneet ”minät”.
Sisällämme elää paljon ihmisiä; emme koskaan ole sama henkilö: joskus kyseessä on ilkeä ihminen, joka ilmaisee itsensä kauttamme, joskus ärsyttävä henkilö, minä tahansa toisena hetkenä antelias ja hyväntahtoinen henkilö, myöhemmin pöyristyttävä tai panetteleva henkilö, sitten pyhimys, vielä myöhemmin valehtelija jne.
Jokaisen meidän sisällämme on kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisia ”miniä”. Persoonallisuutemme on vain marionetti, puhuva nukke, jotain mekaanista. Aloittakaamme käyttäytymällä tietoisella tavalla lyhyen aikaa päivästä. Meidän täytyy lopettaa olemasta yksinkertaisia koneita vaikkakin vain muutamaksi minuutiksi joka päivä; tällä on ratkaiseva vaikutus olemassaoloomme.
Kun tarkkailemme itseämme emmekä tee mitä satunnainen ”minä” haluaa, on ilmeistä, että alamme silloin lopettaa olemasta koneita.
Jos olemme tarpeeksi tietoisia lopettaaksemme olemasta koneita, vaikka vain hetkeksi, ja jos teemme niin halukkaasti, muunnamme hyvin todennäköisesti monia epämiellyttäviä olosuhteita. Elämme valitettavasti jopa päivä mekaanista, rutinoitua ja absurdia elämää. Toistamme tapahtumia; tapamme ovat samat; emme koskaan halua muuttaa niitä; ne ovat mekaanisia raiteita, joita pitkin kurja olemassaolomme kulkee. Mutta me ajattelemme aina parhaita puolia itsestämme… On paljon ”SUURUUDENHULLUJA”, ihmisiä, jotka uskovat olevansa Jumalia kaikkialla; he ovat mekaanisia ja rutinoituneita ihmisiä, yksilöitä, jotka kuuluvat maan mutaan, kurjia nukkeja, joita liikuttavat erilaisen ”minät”. Tällainen henkilö ei työskentele itsensä kanssa…
Kunnioittaaksemme Samael aun Weorin opetuksia, haluamme olla uskollisia hänen alkuperäisille teksteilleen. Tämän takia pahoittelemme, että sivustolla olevat tekstit ovat suoria käännöksiä espanjan kielestä, ja tästä johtuen kieliasu on paikoin raskasta.